Maitobaarilla ja päikkäreillä
Niin se aika rientää. Pennut ovat jo iältään viisi viikkoa ja vipeltävät kilvan pentuaitauksessa ja pitkin pentuhuonetta. Monenlaista on ehtinyt tapahtua näiden viiden viikon aikana. Pentuaitauksen päädyin hankkimaan, koska oma vuoden ikäinen jälkikasvuni olisi halunnut hoitaa pentuja vähän turhan kovakouraisesti. Pentuaitaus suojaa pieniä sfinx-vauveleita ihmistaaperon hellyyden osoituksilta. Tyttäreni päiväuniaikaan ja iltaisin pennut saavat riehua huushollissa vapaammin, kun ei ole pelkoa liiskautumisesta taaperon jalkoihin.
Väritkin on alkaneet hahmottua enemmän. Kaksi tytöistä on sinisiä, yksi sinikilpikonna, kaksi poikaa ceremejä ja yksi cremenaamio. Nämä siis minun omia arvioitani. Pentujen isän omistaja Cocopah-kissalasta lupasi lähettää pentujen kuvat Ruotsiin jollekin sfinx-gurulle, joka osaa värit varmasti määritellä oikein.
Pari viikkoa sitten koimme myös pienoisen säikähdyksen. Sinikilpparitytön paino rupeasi jostain syystä hitaamman puoleisesti nousemaan, jumittamaan ja lopulta jopa romahtamaan. Pentu vaikutti kuivalta. Tämä kaikki tapahtui luonnollisesti viikonloppuna, jolloin eläintarvikeliikkeet olivat jo kiinni, etten voinut käydä ostamassa emon maidonvastiketta ja täältä Kainuun perukoilta apteekista ei tietenkään saanut. Ouluun olisi ollut suuntaansa talvikeleillä liki kolmen tunnin matka, joten sekään ei oikein pienen lapsen äitinä tullut kyseeseen. Koska jotain oli tehtävä, kävin sunnuntaiaamuna ostamassa apteekista keittosuola-ampulleja, neuloja ja ruiskuja.
Olen aiemminkin joutunut pentuja nesteyttämään eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti, joten uskaltauduin tähän hoitotoimenpiteeseen, vaikkeihan se miellyttävää ollut nesteyttäjälle, nesteyttäjän apulaiselle pentuparasta puhumattakaan. Etenkin pennun pitelijäksi joutuneelle miehelleni nesteytys tuntui olevan haastava kokemus, mutta hyvin hän siitä selvisi. Nesteytyksen lisäksi annoin pennulle nutri plussaa, jotta pentu saisi energiaa imeä maitoa. Lisäksi aloin totuttaa tuolloin kolmen viikon ikäisiä pentuja vähitellen kiinteälle ruoalle varsinkin, kun parilla muullakin pennulla painon nousu alkoi vuorokautta kohden jäädä suositeltua 10 grammaa vähemmäksi. Hoitotoimenpide oli epäilemättä oikea, koska pennun paino lähti heti rajuun nousuun ja pentu kävi jopa parin päivän päästä pesueen painavimpana.
Nesteytystä seuraavan päivän maanantaina konsultoin paikkakuntamme Coyntrypolis-klinikan eläinlääkäriä. Tulimme kuitenkin puhelussa siihen tulokseen, etten vielä lähde pentua viemään näytille vaan seuraan tilannetta ja aloittelen vähitellen kiinteitä. Kajaanin eläintarvikeliikkeestä kävin ostamassa emon maidon vastiketta ja sitä reilun viikon ajan annoin emon maidon lisänä n. kolme kertaa päivässä, koska suurin osa pennuista oppi kiinteitä syömään varsinaisesti vasta yli neljän viikon ikäisinä. Siirsin pennut ja emon lisäksi isompaan pesään, jossa emon oli helpompi imettää kaikkia pentuja yhtä aikaa.
Nyt koko pesue ja emo voivat loistavasti. Rekisteröintihakemuksen saan lähetettyä ensi viikon aikana ja seuraava etappi olisi sitten pentujen rokotus ja mikrosirutus. Pennut syövät hyvin jo kiinteitä ja osaavat käyttää hiekkalaatikkoa.
Sinikilppari tyttö
Sininen tyttö nro 1
Sininen tyttö nro 2
Cremenaamio poika
Creme poika
Toinen creme poika
Pennut ovat nyt varattavissa. Sähköpostilla minut tavoittaa parhaiten kaikkina aikoina. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti